FinlandiaTV

FinlandiaTV


 

Sähkönpurkaus eli salama, joka  joskus on myös tulivuorenpurkauksiinkin liittyvä sähkönpurkaus, mikä saattaa iskeä arvaamatta minne vain ja liitetään useimmiten myös ukkosmyrskyihin. Se pystyy saamaan pahaa aikaan sekä hirvistyttää ihmisiä. Toisille sen seuranta saattaa olla jopa ihanne.
 
On hyvä pysytellä ajan tasalla ja varautua mahdollisiin salamointeihin.
 
Koska nykyajan systeemit ovat kehittyneet huimasti, tässä yksityihenkilöiden ylläpitämä salamakartta, ukkostutka, johon voit myös itse liittyä ja seurata salamointia missä sitten oletkin.
 
Voit liikutella ja zoomata karttaa mielin määrin tästä linkistä.
 
Koko maapallon salamat livenä tästä linkistä.

Lauantaina 12.8. Uljuan altaalla kisattu SM-onki keräsi reilut 500 kilpailijaa. Altaalle sattui ehkä yllättävänkin nihkeä päivä, koska monessa sarjassa kisa muuttui grammapeliksi. Koko kisassa nähtiin vain yksi yli kolmen kilon tulos.

Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri isännöi tämän vuoden SM-onkea ja kisa järjestettiin erityisesti hyvänä madepaikkana tunnetulla Uljuan altaalla. Altaalla oli rajoitetusti kisapaikkoja, joka johti siihen, että SM-onkeen haluavia karsittiin piirikohtaisesti ennen loppukisaa. SM-ongessa nähtiin näin ollen ainoastaan jatkoon päässeitä onkijoita.

Kilpailu, ja erityisesti kisa-alue, osoitti haastavuutensa heti käsittelyssä. Kovahko tuuli taisi haitata kalantuloa ja jokainen pikkukala muuttui äkkiä kullanarvoiseksi.

Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjan voitti yhden gramman turvin Viitasaaren Kalakavereita edustanut Sanni Niskanen. Toiseksi tuli Saarijärven Kilpa-onkijoiden Pietu Kangas ja pronssimitalin nappasi Lauri Koivusalo Itä-Päijänteen Kalakavereista.

Alle 15-vuotiaiden sarjavoiton nappasi Nestori Santasaari Kiskon Kalakerhosta ja alle 19-vuotiaiden kultamitali ripustettiin samaa kerhoa edustaneen Jere Saarisen kaulaan. Miehissä paras oli Marko Helin Toijalan Seudun Kalamiehistä. Miesveteraanien sarjan voitti Kurikan Urheilukalastajien Jukka Korpinen, joka oli ainut kolmen kilon saalisrajan ylittänyt onkija. Naisten sarjan kulta meni Oulaisten Onkijoiden Mirja Tervakankaalle ja naisveteraaneista paras oli Taimi Knuutinen Muhoksen Virkistyskalastajista.

Lisää kilpailutuloksia osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset/.

Luomupuuron maailmanennätykseen 6.9. osallistuu yli 200 000 lasta ja nuorta lähes sadassa Suomen kunnassa Rovaniemeltä Helsinkiin. Luomupuuroa lusikoidaan maailmanennätystahtiin yli tuhannessa päiväkodissa, yli 600 peruskoulussa, lähes sadassa lukiossa sekä kymmenissä ammatti- ja korkeakoulujen toimipisteissä.

Luomupuuron ME –tempaukseen on ilmoittautunut mukaan yli 160 organisaatiota. Mukana on erilaisia tahoja luomutiloista isoihin elintarvikeyrityksiin. Luomupuuroa syödään mm. armeijassa, vankiloissa sekä useassa Suomen suurlähetystössä. Arvioiden mukaan ennätyspäivänä tarjotaan ainakin 350 000 annosta luomupuuroa.

Luomupuuro on suosittua perusruokaa

Puuro on ruokapalveluissa suosittua ja ravinteikasta perusruokaa, ja yhä useammin se halutaan valita luomuna. Tampereen kaupungin toimipisteissä luomupuuroa keitellään joka päivä, sillä kaikki käytetyt puurohiutaleet ovat luomua. Ennätyspäivänä kaupungin ruokahuollosta vastaavan Tampereen Voimian kaikissa toimipisteissä valmistetaan luomumaitoon keitettyä neljän viljan puuroa.

Tampereella ihastuttiin Luomupuuron ME-kampanjan uuteen ja erilaiseen toteutustapaan ja koettiin luonnolliseksi asiaksi lähteä mukaan tavoittelemaan maailmanennätystä.

-Puuro on valtavan monipuolinen ruokalaji, joka antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Toivottavasti tämä kampanja lisää puuron suosiota, onhan se suomalaista perusruokaa, jota kannattaa näin juhlavuonna nostaa esille, kertoo viestintäsuunnittelijaa Matliisa Lehtinen Tampereen Voimiasta.

Puurohiutaleilla hyvä aloittaa luomun käyttö

Kuusamon kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa luomua on aiemmin käytetty melko vähän. Nyt asiat ovat muuttuneet, sillä Luomupuuron ME innoitti kaupungin vaihtamaan kaikki puurohiutaleet luomuksi.

-Luomun käyttö on hyvä aloittaa nimenomaan puurohiutaleilla, sillä niitä on hyvin saatavilla, kertoo ruokapalveluesimies Helena Kela Kuusamon kaupungista.

Yksikin luomutuote on hyvä askel ruokapalveluille, ja luomupuuron ME on oiva tilaisuus kokeilla luomun käyttöä kunnissa ja kaupungeissa. Kuusamossa tempaukseen lähdettiin mukaan satavuotiaan Suomen kunniaksi, ja toiveena on lisätä luomupuuron arvostusta kunnan asukkaiden keskuudessa, niin että myös kodeissa nautittaisiin useammin lempeää perinneherkkua.

-Puuroa voi syödä kaikilla aterioilla, ja sen voi höystää marjoilla, hedelmillä tai millä vaan. Jokainen voi tehdä puurostansa omanlaisensa, neuvoo Kela luomupuuron syömistä.

Kuluttajat voivat osallistua ennätykseen kuvaamalla oman puuroannoksensa ja postaamalla sen sosiaaliseen mediaan tunnisteella #luomupuuronME

Luomupuurosta voimaa korkeakoulutyöhön

Luomupuuron ennätyspäivä 6.9. ajoittuu monen korkeakoulun aloitusviikolle. Sodexo Oy vastaa lähes 30 korkeakoulutoimipisteen ruokahankinnoista. Korkeakoulujen avajaisviikon kunniaksi Aalto yliopistossa sekä Kuopion Savoniassa tarjotaan maailmanennätyspuuroa puoleen hintaan.

-Eihän tällaisesta voi jäädä pois!  Maailmanennätys on mukava tapa hakea näkyvyyttä luomun käytölle, kertoo Student Experience Coordinator Karita Kousa Sodexo Oy:sta.

Sodexon lukuisissa päiväkoti-, koulu- ja korkeakoulutoimipisteissä on luomua tarjolla päivittäin. Yleensä luomutuotteet ovat juuri puuroja tai leipiä. Luomun käytöstä myös viestitään aktiivisesti.

-Ruokalistalla kerrotaan aina selkeästi mikä on luomua. Lisäksi viestimme luomun käytöstä verkkosivuilla sekä erilaisilla tarroilla ja etiketeillä, Kousa kertoo.

Luomualan koordinaatiohankkeen järjestämä luomupuuron ME –kampanja juhlistaa satavuotiasta Suomea ja on osa Syödään yhdessä -teemaa. Maailmanennätystulos julkaistaan 7.9. klo 8.30 järjestettävässä mediatilaisuudessa.

Kuva: Ella Karttunen / Pro Luomu ry

Kiira-myrskyn viikonloppuna aiheuttamat tuhot ovat näkyneet asiakkaiden runsaina yhteydenottoina LähiTapiolan korvauspalveluissa. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla myrskyn kaatamat puut ovat aiheuttaneet vahinkoja rakennuksille ja autoille. Voimakas tuuli on myös irrottanut kattopeltejä ja syöksyvirtaukset kaataneet metsää. Myrskyn aiheuttamia euromääräisiä on vielä varhaista arvioida.

Kiira-myrskyn aiheuttamat vahingot näkyvät erityisesti eteläisessä Suomessa.

– Maanantaiaamu on alkanut selvästi normaalia kiireisempänä korvauspalveluissamme, kun asiakkaat ovat ilmoittaneet Kiira-myrskyn aiheuttamia vahinkoja. Kiira aiheutti lukumääräisesti melko paljon vahinkoja asiakkaillemme, mutta euromääräisiä kustannuksia on vielä varhaista arvioida. Myrskyn aiheuttamien vahinkojen tilannekuva tarkentuu pitkin viikkoa, kun esimerkiksi metsä- ja venevahingoista saadaan lisätietoa, kertoo LähiTapiola Pääkaupunkiseudun korvausjohtaja Miska Ahonen.

Kiira-myrskyn kaatamat puut ovat aiheuttaneet vahinkoja rakenteille ja irtaimistolle. Lisäksi voimakas tuuli on irrottanut kattopeltejä. Runsaat ukkoset ovat aiheuttaneet joitakin rakennuspaloja sekä kodinkoneiden ja muiden sähkölaitteiden rikkoutumisia.

Myrskyvahinkojen raivaamisessa oltava varovainen

Myrskyn katkomien puiden ja oksien raivaaminen on alkanut jo sunnuntaina. Lisävahinkojen estämiseksi tarpeelliset työt on syytä käynnistää mahdollisimman pian.

- Katolla liikkuessa ja puita raivatessa on tärkeintä huomioida turvallisuus. On syytä toimia oman osaamisen rajoissa ja varustautua asianmukaisin turvavarustein. Pystyyn kaatuneet puut, jotka nojaavat rakennuksiin tai toisiin puihin, voivat olla hyvin vaarallisia. Niiden raivaaminen kannattaa jättää ammattilaisille, Ahonen sanoo.

Myrskyn aiheuttamat vahinkoilmoitukset ovat näkyneet LähiTapiolan korvauskäsittelyn ajoittaisena ruuhkautumisena.

- Olemme varautuneet lisähenkilökunnalla asiakkaidemme vahinkoilmoituksiin, mutta puhelinpalvelussa on ajoittain pientä ruuhkaa. Suosittelemme asiakkaitamme tekemään vahinkoilmoitukset verkkopalvelussamme. Käsittelemme kaikki korvausilmoitukset mahdollisimman pian, Ahonen sanoo

Miten toimia myrskyvahingon jälkeen?

  • Valokuvaa vaurioituneet alueet ennen raivaustöitä. Kuvissa tulisi näkyä yleiskuva vakuutetusta omaisuudesta, sekä lähikuvia vaurioituneesta omaisuudesta.
  • Otettuasi kuvat, aloita rakennuksen suojaaminen mahdollisimman pian. Poista rakennuksen päälle kaatuneet, nojaavat tai kaatumisvaarassa olevat puut. Pyydä tarvittaessa apua puunraivaukseen ammattilaisilta tai pelastuslaitokselta.
  • Suojaa vaurioitunut vesikatto pressulla, jotta vesi ei pääse rakennuksen sisään. Muista käyttää asianmukaisia turvavälineitä tehdessäsi korjaustöitä.
  • Sähkökatkon sattuessa pidä pakastin suljettuna. Elintarvikkeet säilyvät tällöin vahingoittumattomina useita tunteja.
  • Suuremman vahingon sattuessa varaa vakuutusyhtiöllesi mahdollisuus tarkastella vahinkoa paikan päällä.
  • Älä hävitä vahingoittunutta omaisuutta itse ja muista hakea korvauksia vuoden sisällä vahingosta.
  • Jos haluat hoitaa toisen henkilön korvausasioita, tarvitset valtakirjan.

Valtakunnallista puunhalausviikkoa vietetään elokuun viimeisellä viikolla 21.–27.8.2017. Toista kertaa järjestettävä teemaviikko kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään. Puunhalausviikko on osa myös 26.8. vietettävän Suomen luonnon päivän ohjelmaa.

Puunhalausviikko muistuttaa viherympäristöjen merkityksestä niin maalla kuin kaupungissa. Erityisesti kaupungeissa puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja sekä mielelle että keholle. Puut vaikuttavat myös ympäristön laatuun monin tavoin. Kaupungeissa ja taajamissa puut lisäävät viihtyvyyttä ja vähentävät tiiviin rakentamisen mukanaan tuomia terveys- ja ympäristöhaittoja. Puut muun muassa parantavat ilmanlaatua sitomalla terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja tuottamalla happea. Samalla ne sitovat hiilidioksidia, suojaavat UV-säteilyltä ja viilentävät varjostamalla sekä haihduttamalla suuria määriä vettä.

Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kannustamme halaamaan myös satavuotiaita puuvanhuksia. Puunhalausviikon sivulta (www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/) löydät mm. vinkit vanhan puun tunnistamiseen, tietoa puiden merkityksistä ja hyödyistä sekä teemaviikon materiaalit (logo, juliste).

Jaa oma puunhalauskuvasi ja kokemuksesi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko.

Puunhalausviikon järjestävät Viherympäristöliitto, Suomen 4H-liitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus. Puunhalausviikko on osa Suomen luonnon päivien ohjelmaa.

Onginnan Suomen mestaruuksista kisataan lauantaina 12.8. Uljuan altaalla, Pohjois-Pohjanmaalla. Totutusta poiketen, kaikki halukkaat eivät pääse apajille tänä vuonna. Onkipaikkojen niukkuudesta johtuen joutuu jokainen onkija osallistumaan karsintakisaan oman vapaa-ajankalastajapiirinsä alueella. Uljuan altaalla nähdään jatkoon päässeet. Kisaan odotetaan reilua 500 onkijaa.

SM-ongessa otetaan henkilökohtaisella tasolla mittaa seitsemässä eri sarjassa. Lisäksi kilpaillaan seitsemässä joukkuesarjassa. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenseurojen jäsenille. Kilpailuaika on klo 10-14, paitsi nuorten alle 12-vuotiaiden sarjassa kisa päättyy klo 13.

Kilpailunjohtaja Juha Syvärisen mukaan allas on kalastoltaan erinomainen. Särjet, lahnat ja salakat ovat isokokoisia ja kookkaat ahvenet voivat yllättää onkijan positiivisesti. Allas tunnetaan ehkä parhaiten suurmadepaikkana, Suomen ennätysmade (8,040 kg) pilkittiin Uljuasta vuonna 2008. Made haukkaa kuitenkin harvemmin kesäonkijan koukkua kitaansa. Paikka tarjoaa SM-onkeen osallistuville varmasti sekä haasteita että mahdollisuuksia. 

Kilpailukeskus sijaitsee Siikalatvassa (Pulkkilassa). Opastus kilpailukeskukseen alkaa E75 tieltä (4-tie) Siikalatvan (Pulkkilan) keskustasta 9 kilometriä pohjoiseen Pihkalan tienhaarasta.

Kilpailu järjestävät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

 

LG laajentaa OLED-osaamistaan televisioista seuraavaan huippupuhelimeensa

HELSINKI, 7.8.2017 – LG:n seuraavassa lippulaivapuhelimessa on muovista valmistettu OLED FullVision -näyttö. Tuleva huippupuhelin on LG:n ensimmäinen OLED-älypuhelin vuoden 2015 LG G Flex 2 -mallin jälkeen, ja sen myötä LG laajentaa OLED-teknologiajohtajuuttaan premium-televisioista älypuhelinten pariin. Ohuen profiilin ja erinomaisen grafiikan lisäksi OLED-näyttö on ihanteellinen VR-sovelluksille, jotka ovat yksi älypuhelinmarkkinoiden tärkeimmistä kasvualueista.

”OLED-teknologiaosaaminen on pitkään ollut LG:n ydinosaamisalue, ja teknologiaa on aina pidetty varteenotettavana lisänä älypuhelimiin”, kertoo Juno Cho (President of LG Electronics Mobile Communications Company). ”Kilpailu globaaleilla älypuhelinmarkkinoilla käy kuumempana kuin koskaan, joten arvioimme nyt olevan oivallinen aika tuoda OLED-näytöt uudelleen myös mobiilituotteisiimme.”

Kuluttajat kaipaavat isompia näyttöjä, mutta välttelevät käteen liian suuria puhelimia. Ratkaisuna LG:n FullVision -näyttö tarjoaa mahdollisuuden erittäin kapeisiin näytön kehyksiin. Kuuden tuuman kokoinen OLED FullVision -näyttö on LG:n suurin älypuhelimen näyttö neljään vuoteen. Samalla kuitenkin puhelimen runko on pienempi kuin viime vuoden LG V20 -mallin. Yläreunan kehystä on pienennetty 20 prosenttia ja alareunan kehystä 50 prosenttia V20 -malliin verrattuna, minkä seurauksena LG:n logo on siirretty näytön alareunasta puhelimen takakanteen näyttöpinta-alan maksimoimiseksi.

Huippuluokan tarkkuus ja värintoisto

4,15 miljoonan pikselin QHD+ OLED FullVision -näyttö (1440 x 2880) tarjoaa mahtavan katselukokemuksen. OLED-teknologia tarjoaa näytölle täydellisen mustan ja tarkemman värientoiston. Vuosien tutkimus- ja kehitystyön tuloksena OLED FullVision -näyttö tuottaa digikuvien osalta 148 prosenttia sRGB-väriavaruudesta ja digivideoiden osalta 109 prosenttia DCI-P32-väriavaruudesta. Myös vasteaika on OLED-teknologialla kymmeniä kertoja nopeampaa kuin LCD-näytöillä. Tämä vähentää näytön jälkikuvia, mikä on tärkeää erityisesti elokuvia katsellessa tai VR-toimintoja käyttäessä. HDR10-tuki tarjoaa myös lisää katselumukavuutta.

Tulevan lippulaivapuhelimen näyttö perustuu muovi-OLED-teknologiaan (plastic OLED eli P-OLED), joten näytön reunoja voidaan pyöristää ergonomian ja paremman käsituntuman takaamiseksi. P-OLED valmistetaan tulostamalla pikselit muovisubstraatille, joka on huomattavasti lasia vahvempaa materiaalia. Näyttö suojataan lisäksi Corning® Gorilla® Glass 5 -suojalasilla. Lisäksi aikaisempi OLED-teknologian kiinnipalamisongelma on ratkaistu LG:n tulevan puhelimen P-OLED-näytössä käyttämällä edistyksellistä kapselointi- ja pikselinskannausteknologiaa. Kapselointi vähentää merkittävästi pikseleiden hapettumista, ja LG:n pikselinskannausteknologian ansiosta kukin pikseli käyttää vähemmän energiaa, mikä puolestaan säästää myös puhelimen akkua. 

# # #

 1   sRGB on HP:n ja Microsoftin kehittämä väriavaruus, jota on käytetty standardina näytöissä, tulostimissa ja internetissä vuodesta 1996. 

2  DCI-P3 on suurten Hollywoodin elokuvastudioiden johtaman Digital Cinema Initiative (DCI) -hankkeen ehdottama väriavaruus, jota käytetään lähinnä elokuvien värikylläisyyden ja värien tarkkuuden mittaamisen standardina.

Pohjois-Pohjanmaalla toimivalle Vestia Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena hyvästä ja laadukkaasta jätehuollosta 16 kunnan alueella. Vestia Oy toimii omakustannusperiaatteella niin, että kaikki asiakkaat saavat tasapuolisesti palveluita asuinpaikasta riippumatta.

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia eri toimialoilla. Näitä yrityksiä yhdistää se, että yritykset tekevät hyvää ja jakavat hyvää. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

– Vestia Oy on perustettu yhteiskunnallista toimintaa varten. Tehtävänämme on turvata osaltamme kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvaa turvallista ja terveellistä ympäristöä. Vestia Oy on 16 toimintavuotensa aikana muuttanut jätteiden käsittelyn kaatopaikkatoiminnasta jätteiden hyötykäyttöön lähes 100 %:sti. Keskeisin periaate toiminnassamme on omakustannusperiaate eli emme maksa osinkoja omistajille, vaan mitoitamme asiakasmaksumme kulujen mukaan. Mahdollinen voitto käytetään asiakkaidemme palvelujen kehittämiseen. Toiminnan tehostumisen ansiosta olemme voineet jopa laskea asiakasmaksujamme, toteaa toimitusjohtaja Antero Isokoski Vestia Oy:stä.

– Yhteiskunnallisessa yrityksessä mahdollinen voitto käytetään toiminnan kehittämiseen ja ne tuottavat yhteiskunnallista tai ekologista hyvää toiminnallaan. Vestia Oy on toiminut ympäristöystävällisesti jo vuodesta 1999 saakka hyödyntäen mahdollisimman hyvää tekniikkaa niin, että se pystyy sekä teknisesti että taloudellisesti edullisella tavalla huolehtimaan jätehuollon järjestämisestä. Tällaisesta toiminnasta hyötyy sekä asiakas että ympäristö. Hienoa, että Vestialla on nyt Yhteiskunnallinen yritys -merkki, sanoo Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella (pl. taajama-alueet) ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita Venetsialaisten aikana. Poikkeus koskee ainoastaan Varsinais-Suomen aluetta.

Poikkeus on voimassa lauantaina 26.8.2017 klo 18.00−24.00.

Taajama-alueilla ilotulitteita ei saa käyttää ilman pelastusviranomaisen lupaa. Ilotuliteilmoitus on tehtävä kirjallisesti viimeistään 5 vuorokautta ennen aiottua käyttöaikaa. Käytännössä ilmoitus on jätettävä maanantaina 21.8. Pelastuslaitos tekee vastaanotetuista ilmoituksista erilliset päätökset.

Ilotuliteilmoituksen voi ladata pelastuslaitoksen verkkosivuilta http://www.vspelastus.fi/lomakkeet.

Ilotuliteilmoituksen vaatimat käyttöpaikan koordinaatit saat selvitettyä esimerkiksi lataamalla 112 Suomi -sovelluksen: http://digia.fi/112suomi

Seuraaville alueille pelastuslaitos ei myönnä lupaa ilotulitteiden käyttöön:

Turku

Keskusta-alue mukaan lukien Aninkaistenkatu, Uudenmaankatu, Itäinen Pitkäkatu, Kuninkaankartanonkatu, Martinkatu, Puistokatu ja Ratapihankatu.

Uusikaupunki

Keskusta-alue mukaan lukien Pakkahuoneenranta, Rantakatu, Vakka-Suomenkatu, Ajurinkuja, Myllyrinne, Myllykatu, Viikaistenkatu, Mäyhälänkatu, Merimiehenkatu, Pietolankatu, Kaarikatu ja Vekarantie.

Naantali

Keskusta-alue mukaan lukien Raatihuoneenaukion Kristiinankatu, Alikatu, Torikatu, Katinhäntä, Raatihuoneenkatu ja Tavastiankatu sekä Naantalin kylpylän alueella Rantaruonankatu, Ruonanpolku, Aurinkotie ja Venevalkamatie.

Kartat rajoitusalueista:

Ilotulitteiden käyttöä koskevat seuraavat ehdot:

  1. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen tai kovan tuulen aikana ilotulitteiden käyttö on kielletty. Ilotulitusta harkitsevan on selvitettävä voimassa olevat varoitukset (esimerkiksi osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi)
  2. Hätäraketteja saa käyttää vain todellisessa hätätilanteessa.
  3. Ilotulitteiden käyttäjä on vastuussa niiden oikeasta käytöstä samoin kuin käytössä sattuneista vahingoista. Ilotulituksesta muodostuvat roskat on siivottava käyttöpaikalta.
  4. Ilotulitteiden käytössä on noudatettava tuotteen pakkauksessa esitettyjä käyttöohjeita.
  5. Ilotulitteina saa käyttää vain yleiseen kauppaa ja yleiseen käyttöön hyväksyttyjä tuotteita.
  6. Ilotulitteet on ammuttava vähintään 15 metrin etäisyydeltä rakennuksista.
  7. Ilotulitteita ei saa suunnata tai heittää ihmistä tai rakennusta kohti, eikä niitä saa käyttää yleisön joukossa.
  8. Ilotulitteista ei saa ampua rakennuksen katoilta, parvekkeilta tai terasseilta.
  9. Ilotulitteita ei saa luovuttaa alaikäisille tai päihtyneille henkilöille.
  10. Ilotulitteiden käyttäjän on käytettävä suojalaseja.

Muutoin ilotulitteiden käyttö ilman erillistä ilmoitusta pelastusviranomaiselle on sallittua ainoastaan joulukuun 31. päivän klo 18 ja tammikuun 1. päivän klo 2 välisenä aikana.

Osteoporoosia sairastavista moni on sitä mieltä, että lääkärit eivät suhtaudu osteoporoosin hoitoon vakavasti. Myös monien lääkäreiden tietämys osteoporoosista ja sen hoidosta kyseenalaistettiin.

Luustoliiton kesäkuussa tekemän jäsenkyselyn mukaan useat lääkärit eivät suhtaudu osteoporoosin hoitoon vakavasti. Tätä mieltä oli 45 % vastaajista. Lisäksi 35 % kertoi, että he eivät ole saaneet hoidostaan riittävästi tietoa. Vastaajista jopa 80 % oli sitä mieltä, että monen lääkärin tietämys luulääkehoidosta on riittämätön. Lisäksi 57 % oli kokenut, että heille ei kerrottu luulääkehoitojen eri vaihtoehdoista. Lähes joka viidennelle (17 %) oli tarjottu vain halvinta luulääkettä. Joka kolmannen (32 %) mielestä jotkut luulääkkeet olivat niin kalliita, että niihin ei ole varaa.

”Lääkärit eivät edes halua tutkia luunkuntoa, kun se ei ole lääkärin mukaan niin tärkeä asia.” 
(Ote kyselyn vastauksista).

Ratkaisuna hoidon parantamiseksi pidettiin osteoporoosiin ja sen hoitoon liittyvän tiedon lisäämistä sekä terveydenhuollon henkilöstölle että potilaille. Lisäksi joka neljännen (25 %) vastaajan mukaan pitäisi vaikuttaa terveydenhuollon henkilöstön asenteisiin ja helpottaa pääsyä tarpeellisiin tutkimuksiin osteoporoosin diagnostisoimiseksi, hoitamiseksi ja hoidon tehon seuraamiseksi.

Luustoliitto teki kesäkuussa kyselyn liittyen luulääkehoidon tasa-arvoon. Kyselyn saivat liiton sähköisen jäsenkirjeen lukijat. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 156 henkilöä vastausprosentin ollessa 11,4.

Vaikka Luustoliiton kyselyn aihe liittyi luulääkehoitoon, nousi kyselyn avoimista vastauksista myös yleisiä osteoporoosin hoitoon liittyviä huolenaiheita. Osteoporoosiin liittyykin maailmanlaajuinen haaste: Maailman Osteoporoosisäätiö arvioi, että jopa 80 % vähintään yhden osteoporoottisen murtuman saaneista henkilöistä ei saa diagnoosia eikä näin ollen myöskään tarvittavaa hoitoa.

”Osteoporoosiani ei todettu lukuisten vuosien aikana, vaikka selkäkipuni pahenivat estäen lopulta liikkumisen. Työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit eivät tunnista osteoporoosia, omalla kohdallani ei edes fysiatri.” 
(Ote kyselyn vastauksista).

Osteoporoosi on kallis sairaus – sekä yhteiskunnalle että potilaalle itselleen

Osteoporoosi aiheuttaa murtumien kautta suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Lisäksi murtumat voivat aiheuttaa potilaille kipua, harmia ja monenlaisia kuluja, lisäävät avuntarvetta, heikentävät elämänlaatua sekä aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia.

Esimerkiksi Ruotsissa osteoporoottisia murtumia arvioidaan olevan 107 000 (vuonna 2010). Murtumista on tuolloin ajateltu aiheutuvan lähes 1,5 miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Väestön ikääntymisen myötä kustannukset tulevat arvioiden mukaan nousemaan liki neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Ruotsissa on arvioitu, että murtumat aiheuttavat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia kuin rintasyöpä.

”Sain yli neljä vuotta sitten puhelimitse diagnoosin ja ohjeen syödä luulääkettä viisi vuotta ja sen jälkeen täytyy pitää kahden vuoden tauko. Lisäksi selkälihasten vahvistaminen olisi hyvä. Siinä kaikki.”
(Ote kyselyn vastauksista).

Suomessa arvioiden mukaan osteoporoosia sairastaa 300 000 ihmistä ja osteoporoottisia murtumia arvellaan tulevan 30 000 – 40 000 vuosittain. Arvioidaankin, että yli 50-vuotiaista joka kolmas nainen ja joka viides mies saa loppuelämänsä aikana osteoporoottisen murtuman.

Kaatumisten kustannuksia Suomessa tutkineen Ilona Nurmi-Lüthjen mukaan esimerkiksi lonkkamurtuman hoito maksaa ensimmäisenä hoitovuotena noin 22 000 euroa (vuoden 2009 kustannustason mukaan). Nurmi-Lüthjen mukaan lonkkamurtuman saaneista iäkkäistä 13 prosenttia joutuu pysyvästi hoitolaitokseen ja yli kolmasosa kuolee vuoden sisällä tapahtumasta. Jos mur­tuman saa­nut ei enää ko­tiudu, kustan­nukset ovat 2,5-ker­taiset. Joka neljäs lonkka­mur­tu­man saaneista saa jon­kin uu­den mur­tuman, joista puolet on lonkkamurtumia.

Osteoporoosista voi parantua

Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, josta on mahdollista parantua. Tavallisesti luuntiheysmittauksessa saadun diagnoosin jälkeen tulee selvittää, onko osteoporoosin aiheuttanut jokin tila, sairaus tai lääkehoito ja pyrkiä hoitamaan mahdollinen osteoporoosin aiheuttaja. Tärkeää on, että terveydenhuoltohenkilöstö tukee potilasta ymmärtämään oman sairautensa sekä auttaa häntä hoitamaan itse itseään. Omahoito kestää yleensä loppuelämän ajan. Omahoidon lähtökohtana on monipuolinen, terveellinen ravitsemus, joka sisältää riittävästi kalsiumia ja proteiinia, riittävä D-vitamiinin saanti ja liikunta kunkin oman tilanteen mukaan. Aina kuitenkaan omahoito ei riitä, vaan joissain tilanteissa tarvitaan lääkehoito.

Terveys

  -------  Kaupallinen yhteistyö  -------  

Cosmos, Iloisten ihmisten tapaamispaikka karaoken merkeissä Fuengirolassa !

Cosmos, Iloisten ihmisten tapaamispaikka karaoken merkeissä Fuengirolassa !

Iloisessa Bar Cosmoksessa laulu soi ja kansa viihtyy. Pirtsakka henkilökunta pitää huolen, että kur...
Bar - cafeteria El Rocio Fuengirola

Bar - cafeteria El Rocio Fuengirola

Rociossa Doora loihtii herkulliset ruuat keittiön puolella 26 vuoden ravintola-alan kokemuksel...

FinlandiaTV

TOIMITUS

+358 45 7875 2955 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tietosuojakuvaus