FinlandiaTV

FinlandiaTV


 

Myrkyt ovat aina olleet poppamiesten ja biokemistien salatiedettä

Myrkky tappaa jo pieninä määrinä. Yhden myrkky voi kuitenkin olla toisen parannuskeino. Tieteen avulla vaarallisistakin aineista on onnistuttu jalostamaan toimivia lääkkeitä. Uusiin myrkkyihin on tutustuttu usein yrityksen ja erehdyksen kautta, ja aikojen alusta asti niitä on hyödynnetty yhtä lailla metsästyksessä, sodankäynnissä, vaivojen hoitamisessa kuin perimysjärjestyksen muuttamisessakin. 

Myrkkyjen maailma -teoksessa matkataan myrkkyjen historiaan varhaisista kasvi- ja eläinmyrkyistä Kiinan, Intian ja Egyptin muinaisten valtakuntien kautta nykymaailman kemikaaleihin. Myrkyt ovat aina olleet vaarallisuudessaan eräänlaista salatiedettä, jota ovat vaalineet ja kehittäneet niin poppamiehet, alkemistit, rikostutkijat ja kemiallisen sodankäynnin asiantuntijat kuin kuluttajatuotteita kehittävät biokemistitkin. 

Myrkkyjen käyttöön ja valmistamiseen liittyy suuri vastuu perehtyä niiden kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin. Vaikka luonnossa myrkyt auttavat monia eliöitä, ihmisen luomat torjunta-aineet ja kemikaalit ovat usein hengenvaarallista ongelmajätettä ja luontoon päästessään horjuttavat ekologista tasapainoa. Oikeissa käsissä vaarallisimmatkin aineet voidaan valjastaa turvallisesti ihmiskunnan palvelukseen.

Kaikki on myrkkyä, eikä mikään ole myrkytöntä

”Kaikki on myrkkyä, eikä mikään ole myrkytöntä; vain annos ratkaisee, onko jokin myrkkyä.” Lääkäri ja alkemisti Paracelsus (1493–1541)

”Nuolimyrkkysammakoita pidetään nykyisin lemmikkeinä muun muassa niiden kauniin värityksen takia. Tämä on mahdollista, koska vankeudessa kasvaneet nuolimyrkkysammakot ovat yllättäen myrkyttömiä. Pidetään luultavana, että luonnossa ne saavat myrkkynsä syömistään punkeista ja hyönteisistä.”

”Renessanssin aikana lääketiede otti suuntaa kohti nykyisiä muotojaan, mutta samanaikaisesti elettiin myrkyttäjien kulta-aikaa. Myrkkyjä, kuten arsenikkia, oli helposti saatavissa, ja niiden avulla tehdystä murhasta ei yleensä jäänyt kiinni.”

”Sekä antiikissa että keskiajalla lyijyä käytettiin keraamisten esineiden lasittamiseen, ja lyijyn oksidi (valkoinen lyijy) löysi käyttöä maalina vielä myöhemminkin. Taidemaalarit saattoivatkin altistua suurille määrille lyijyä, ja on epäilty, että Vincent van Goghin erikoinen käytös olisi johtunut lyijymyrkytyksestä – hän kun kertoman mukaan imeskeli maalia pensseleistään.” 

”Ympäristöön joutunut PVC-muoviroska hajoaa vähitellen mikroskooppisiksi jyväsiksi, jotka imevät itseensä ympäristöön joutuneita polykloorattuja hiilivetyjä. Nämä jyväset päätyvät lopulta erilaisiin eliöihin aiheuttamaan vahinkoja.”

Kirjoittaja
Matti Vuento on biokemian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta. Hänen aikaisempi tietokirjansa Virukset. Näkymättömät viholliset (Gaudeamus) ilmestyi vuonna 2016. Tietokirjailijana Vuento pyrkii esittelemään luonnontieteitä laajalle yleisölle. Hän on popularisoinut luonnontieteellisiä ilmiöitä myös lastenkirjoissa.

Tulevat tapahtumat

Terveys

  -------  Kaupallinen yhteistyö  -------  

Fuengirola - Keisus Extreme Saunas Jalkapallosaunan vuokraus

Fuengirola - Keisus Extreme Saunas Jalkapallosaunan vuokraus

Yritys on perustettu intoihmosta päämäärätietoiseen elämäntyyliin ja kädellätekemisen taitoon....
Suomeksi Fuengirolasta luotettavaa Autonvuokrausta, Tavarankuljetusta ja Varastointipalvelua

Suomeksi Fuengirolasta luotettavaa Autonvuokrausta, Tavarankuljetusta ja Varastointipalvelua

Jaris Rentalin omistaja Paco on asunut Espanjassa yli 30 vuotta ja samalla alalla hän on toiminut 2...

FinlandiaTV

TOIMITUS

+358 45 7875 2955 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tietosuojakuvaus