FinlandiaTV

FinlandiaTV


 

Myrkyt ovat aina olleet poppamiesten ja biokemistien salatiedettä

Myrkky tappaa jo pieninä määrinä. Yhden myrkky voi kuitenkin olla toisen parannuskeino. Tieteen avulla vaarallisistakin aineista on onnistuttu jalostamaan toimivia lääkkeitä. Uusiin myrkkyihin on tutustuttu usein yrityksen ja erehdyksen kautta, ja aikojen alusta asti niitä on hyödynnetty yhtä lailla metsästyksessä, sodankäynnissä, vaivojen hoitamisessa kuin perimysjärjestyksen muuttamisessakin. 

Myrkkyjen maailma -teoksessa matkataan myrkkyjen historiaan varhaisista kasvi- ja eläinmyrkyistä Kiinan, Intian ja Egyptin muinaisten valtakuntien kautta nykymaailman kemikaaleihin. Myrkyt ovat aina olleet vaarallisuudessaan eräänlaista salatiedettä, jota ovat vaalineet ja kehittäneet niin poppamiehet, alkemistit, rikostutkijat ja kemiallisen sodankäynnin asiantuntijat kuin kuluttajatuotteita kehittävät biokemistitkin. 

Myrkkyjen käyttöön ja valmistamiseen liittyy suuri vastuu perehtyä niiden kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin. Vaikka luonnossa myrkyt auttavat monia eliöitä, ihmisen luomat torjunta-aineet ja kemikaalit ovat usein hengenvaarallista ongelmajätettä ja luontoon päästessään horjuttavat ekologista tasapainoa. Oikeissa käsissä vaarallisimmatkin aineet voidaan valjastaa turvallisesti ihmiskunnan palvelukseen.

Kaikki on myrkkyä, eikä mikään ole myrkytöntä

”Kaikki on myrkkyä, eikä mikään ole myrkytöntä; vain annos ratkaisee, onko jokin myrkkyä.” Lääkäri ja alkemisti Paracelsus (1493–1541)

”Nuolimyrkkysammakoita pidetään nykyisin lemmikkeinä muun muassa niiden kauniin värityksen takia. Tämä on mahdollista, koska vankeudessa kasvaneet nuolimyrkkysammakot ovat yllättäen myrkyttömiä. Pidetään luultavana, että luonnossa ne saavat myrkkynsä syömistään punkeista ja hyönteisistä.”

”Renessanssin aikana lääketiede otti suuntaa kohti nykyisiä muotojaan, mutta samanaikaisesti elettiin myrkyttäjien kulta-aikaa. Myrkkyjä, kuten arsenikkia, oli helposti saatavissa, ja niiden avulla tehdystä murhasta ei yleensä jäänyt kiinni.”

”Sekä antiikissa että keskiajalla lyijyä käytettiin keraamisten esineiden lasittamiseen, ja lyijyn oksidi (valkoinen lyijy) löysi käyttöä maalina vielä myöhemminkin. Taidemaalarit saattoivatkin altistua suurille määrille lyijyä, ja on epäilty, että Vincent van Goghin erikoinen käytös olisi johtunut lyijymyrkytyksestä – hän kun kertoman mukaan imeskeli maalia pensseleistään.” 

”Ympäristöön joutunut PVC-muoviroska hajoaa vähitellen mikroskooppisiksi jyväsiksi, jotka imevät itseensä ympäristöön joutuneita polykloorattuja hiilivetyjä. Nämä jyväset päätyvät lopulta erilaisiin eliöihin aiheuttamaan vahinkoja.”

Kirjoittaja
Matti Vuento on biokemian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta. Hänen aikaisempi tietokirjansa Virukset. Näkymättömät viholliset (Gaudeamus) ilmestyi vuonna 2016. Tietokirjailijana Vuento pyrkii esittelemään luonnontieteitä laajalle yleisölle. Hän on popularisoinut luonnontieteellisiä ilmiöitä myös lastenkirjoissa.

Terveys

Anna minun olla mitä olen, Niina Helsinki

Suhteessa on tärkeää antaa toisen olla aito oma itsensä. Silloin on todennäköistä, että suhde toi...

Neea 11v selviytymistarina

11 -vuotias Neea ja hänen äitinsä kertoivat selviytymistarinansa Tules...

Työikäikäisten TULE -hoito kalevalaisella jäsenkorjauksella

Fysioterapeutti, kalevalaisen jäsenkorjauksen mestari Katja Rajala kertoo kalevalaisen j...

Kipupotilaiden kivun hallinta

Tule -kuntoutuksen vaikutuksesta toimintakyvyn paranemiseen kertoo kipupotilaan kivun hallinnasta...

Ikäihmisten TULE-hoito kalevalaisella jäsenkorjauksella

Kalevalaisen jäsenkorjauksen mestari Kalle Erkoma kertoo kalevalaisen jäsenkorj...

Vauvan ja äidin TULE-hoito kalevalaisella jäsenkorjauksella

Kätilö, kalevalaisen jäsenkorjauksen mestari Reija Jacklin kertoo kale...

Surututkijan näkökulmia suruun ja saattohoitoon

Haastateltavana terveystieteiden donsentti, surututkija Anna Liisa Aho, Tamperen yliopisto / haas...

Lyijylle altistuminen suurentaa syöpäriskiä jo pieninä pitoisuuksina

Suomen Syöpärekisteri ja Työterveyslaitos ovat olleet mukana tuoreessa tutkimuksessa, jossa havai...

Perinnehoitojen neuvottelukunnan puheenjohtaja Päiviö Vertanen - Tules seminaari 16.9.2019

Tules seminaari Tiedekeskus Heurekassa ja loppuhaastattelussa Perinnehoitojen neuvottelukunnan pu...

Kalevalainen jäsenkorjaajamestari, fysioterapeutti Katja Rajala 16.9.2019

Kalevalainen jäsenkorjaus hyvässä hoitoketjussa Kalevalainen j&aum...

Dosentti Mika Venojärvi - Tules seminaari Tiedekeskus Heureka 16.9.2019

Kalevalaisen jäsenkorjauksen tieteelliset näytöt tuki- ja liikuntaelin...

Fysiatrian professori Olavi Airaksinen - Tules seminaari Tiedekeskus Heureka 16.9.2019

Tuki- ja liikuntaelinongelmien tutkimus Fysiatrian professori Olavi Airaksinen, Itä-Suom...

Professori Sakari Orava - Tules seminaari Tiedekeskus Heureka 16.9.2019

Tuki- ja liikuntaelinongelmat kirurgiassa Professori Sakari Orava. Tules seminaari Tied...

Emeritaprofessori Anneli Milén - Apua tuki- ja  liikuntaelin- ongelmiin - Tules seminaari Tiedeleskus Heurekassa

Avaus Emeritaprofessori Anneli Milén, Tampereen yliopisto Yhdistävä ...

Suomalaiset syövät Pohjoismaiden laiskimmin aamupalaa

Vain kuusi suomalaista kymmenestä syö aamupalan päivittäin. Yksi suurimmista syistä aamupalan siv...

Pituutesi voi lyhentyä aikuisiällä - koska pituutesi mitattiin viimeksi?

Tiesitkö, että pituus voi lyhentyä aikuisiällä? Jos tiedät nuoruusvuosiesi pituuden, saatat yllät...

  -------  Kaupallinen yhteistyö  -------  

Miten Nerfi irtauttaa nuorison nettipelien pauloista?

Miten Nerfi irtauttaa nuorison nettipelien pauloista?

Miten Nerfi irtauttaa nuorison nettipelien pauloista?   Battle Games   Idea / miksi...
Kruo Thai, suomi / thai ruokaa Fuengirolan satamassa

Kruo Thai, suomi / thai ruokaa Fuengirolan satamassa

Hyvää päivää arvoisat asiakkaat! Tänään on tulossa taas kiva päivä :) Näin toivottaa päivitt&a...

FinlandiaTV

TOIMITUS

+358 45 7875 2955 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tietosuojakuvaus